maanantai 14. syyskuuta 2015

Ida: Epäonnea ja rikkinäisiä koiria...

Olin ajatellut aloittaa blogin kirjoittamisen jollain kivalla treeni- tai kisajutulla, mutta kun sellaisia ei oikein nyt ole, niin kirjoitetaanpas sitten muusta.

Minulla on ollut taas oikein epäonnen alkusyksy ja sen takia treenit ja kisat menneet enemmän tai vähemmän plörinäksi. Raisalla meni neljä viikkoa sitten treeneissä kynsi, se lohkesi oikein kunnolla ja jouduttiin sitten seuraavana päivänä poistamaan lekurilla. Raisan treenit ja kisat oli sitten siinä vähäksi aikaa. Harmillisesti olin juuri ilmonnut sen kisoihin ja meillä oli ennen kynsi-episodia niin hyvä buumi päällänsä, että odotin oikein innolla kisoja, no niihin ei siis päästy. :( Nyt kynsi alkaa kuitenkin näyttää jo ihan ok hyvältä ja on alkanut hiukan kasvaa takaisin. :) Raisa siis on pitänyt aksa-taukoa nyt 4 viikkoa. Ollaan touhuttu kotona vähän tottisjuttuja ja hiukan ollaan jo uskallettu tossu jalassa naksutella siivekkeen kiertoja ym. Olin samaan syssyyn itsekin kipeänä ja tylsistyneenä kotona ollessani naksuttelin sille sitten noudon alkeetkin! Jotain hyötyä tästä kaikesta siis. ;) Kai me kohta uskalletaan jo alkaa ulkoilemaan ilman tossua ja pääsee Raipekin vähän purkamaan höyryjä metsään ja aksakentälle! Sitä odotellaan molemmat innolla!

Maisan olin myös ilmonnut TSAUn kisoihin (mitkä siis jäi Raisalta väliin...) ja eikös hemmetti soikoon sillekin tullut kisakieltoa! :( Kisoja edeltävällä viikolla tehtiin noutotreeniä lähimetsässä ja seuraavana aamuna Maisan silmätön "silmä" oli ihan turvonnut, ei auttanut kun kiikuttaa sekin lekurille. Luottoeläinlääkärimme Minna rauhoitti Maisan ja huuhteli "silmän" ja eikös sieltä silmäkuopan pohjalle jätetystä pienenpienestä reiästä tullut kolme heinän jyvää.. Ne siellä siis olivat ärsyttäneet niin, että koko silmäkulma oli ihan turvonnut ja kutisi. :( Saatiin siihen tipat kotiin ja tietysti sitten AB-tippojen ja rauhoituksen takia kilpailukieltoa. Onneksi tajusin kuitenkin heti viedä Maisan lääkärille, olisi voinut käydä huonomminkin. Nyt on turvotus laskenut ja "silmä" taas niin kunnossa kun silmätön silmä voi olla. :D

Kisoista harmistuneena odotin innolla miten Maisan taippari-ilmon kanssa käy, silmä olisi siihen menenssä jo parempi ja kisakielto ohi, joten sinne me ehdottmasti mentäisiin, jos vaan saataisiin paikka! Ensin tuli ilmoitus että olemme 1. varasijalla ja olin ihan varma että meidän tuurilla ei paikkaa saada.. Seuraavana päivänä tulikin ilmoitus että paikka on meidän! Maksoin äkkiä ilmomaksun ja varmistin paikkamme, jes, jotain kivaa edes! Ollaan Maisan kanssa aloitettu noutopuuhat vasta tämän vuoden keväällä ja se on meille molemmille vielä melko uutta, mutta taippareita varten ollaan treenattu aika paljon ja kaikki alkaa jo sujumaan hyvin! Vikat kahdet treenit ennen h-hetkeä meni tosi hyvin ja olin jo ihan intsinä! Kunnes... Maisa aloitti juoksun! :( Olin juuri iloinnut agilityssa kolmosiin nousua ja sitä miten juoksutkaan ei enää haittaisi kisaamista.. Mutta näissä muissa lajeissapa haittaakin.. Eli siis niin jäi taipparitkin meidän osalta väliin. Onneksi laitoin varmuuden vuoksi jo hyvissä ajoin vielä lokakuun kokeeseen ilmon,  jospa sinne saataisiin paikka ja päästäisiin kokeilemaan onneamme!

Nyt kunhan saadaan kaikki juoksut juostua ja kynnet ja silmät kuntoon niin me alotetaan taas kunnolla treenaaminen ja valmistautuminen syksyn ja talven kisoihin! :) Ensimmäisenä tähtäimessä on syyskuunlopulla kisattavat Varsinais-Suomen piirimestaruudet, jonne siis pääsen ensimmäistä kertaa osallistumaan yksilökisaankin! Jännää! Lähdetään Maisan kanssa kyllä ihan rennoin fiiliksin ja jos nollia tulee niin niitä tulee, mutta turhia paineita ei oteta. :) Joukkueet saadaan lainakoirien avustuksella kaikkiin säkäluokkiin ja omista koirista maxi-joukkueeseen pääsee Maisa ja mini-joukkueeseen Roxy, Bruce ja naftaliinista kaivettu Nora. ;)

Kyllä kai tämä kaikki tästä vielä iloksi muuttuu... :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti