Veera: Missikisaa & Marliitoa

Hiphei! Pariin viikkoon on taas mahtunut vähän kaikenlaista touhuilua.

Alma kävi tutustumassa suureen maailmaan Helsingissä asti. Lähdettiin Miran ja Pokan sekä Nean ja Toven kanssa missikisailemaan. Saatiinkiin vetäistä pikkupentujen kelpiekehä ihan kolmestaan sisarusten kesken.

Alma yllätti ja täytti kaikki odotukseni jo odotusvaiheessa. Hän oli niin paljon hienosti ja hiljaa häkissä ihmetellen maailman menoa. Näyttäisi tuo neidin häkissä olo ja odottelu ihan pala kakkua joka paikassa muualla, paitsi kotihallilla. Sen kanssa pitäisikin tehdä pienet sulkeiset, ennen kun siitä tulee ihan mahdoton. Seuraavan koiran kanssa muistan, että hallilla ei tehdä mitään kivaa tai kierroksia nostattavaa ennen kuin häkissä olo sujuu! :D 

No, itse kehässä olo sujui ihan mukavasti. Hampaiden näyttö osoittautui hankalaksi, mutta onneksi kohdallemme osui oikein leppoisa tuomari ja pääsinkin palkkaamaan onnistuneesta hampaiden näytöstä. Jes! :)

Maiskis Basirong "Pokka" ROP, Maiskis Bismaru "Alma" VSP

 Anselmin arvostelu kuului seuraavasti: 

Erittäin kaunis,feminiininen 5,5kk narttupentu. Erinomaiset mittasuhteet ja raajaluusto. Kaunis pää ja korvat. Kaunis ylä- ja alalinja. Erinomaisesti kulmautunut. Hyvä häntä ja liikkeet. Ihana, reipas, pentumainen luonne.

Pakollinen palkintopönötys <3

"tää on ihan tyhjä!"

Viikolla Aapeli pääsi taas käsiteltäväksi Minnalle. Kas kummaa, nyt oli etupää hyvässä kunnossa, mutta takapää jumissa. Ristiin siis tietysti. Nyt viel viikko pari taukoa, niin eiköhän tämä tästä taas iloksi muutu. Mutta voi sitä iloa ja riemua, mikä tuli jo nyt, reilu viikon riekkumisen jälkeen, kun pääsikin irti metsään! Sympatiat kaikille remmilenkkien uhreille! 

Muilta osin viikko on ollut melko koiravapaata ja koulupainotteista. Sen kyllä huomaa, sillä energiaa on kerääntynyt, varsinkin tuohon pienempään, aika lailla yli tarpeen. Tänään hän pääsi turisteilemaan TSAUkkilaan, samalla kun kisailin muutaman startin Martan kanssa. Ennen sitä pikku vinkki kaikille: Ei kannata kisata kuumeessa reisi vähän revähtäneenä! 

Saatiin kuitenkin tehtyä kolmesta kaksi tosi sujuvaa ja jopa vauhdikasta rataa. Ensimmäisellä, Arto Laitisen agiradalla, oltais jopa päästy palkinnoille asti, jos olisin tajunnut kutsua koiran paikallaan enkä liikkeestä. No, ensimmäinen rima alas, mutta muuten tosi hienosti kaikki. Videolla näyttää vähän laamailulta, mutta etenemää oli kuitenkin 3,96, joka on Mardelle hurja vauhti! <3 

Toisella radalla Martta sai täys blackoutin keinulla. Lempieste mutta en mene! No, muutama kerta yritettiin, kerran onnistuttiin ja palkkauksen kera maaliin. Niin ihmeellinen laji. 

Kolmas rata oli Petteri Kermisen tuomaroima, myöskin agirata. Nyt fiilis oli taas ihan huipussa ja vauhtiakin löytyin. Keinu oli lähes täydellinen ilman pientäkään pohdiskelua. Siitä hämmentyneenä unohdin hiukan ohjata päällejuoksut loppuun, joista palkintona Petteri viittoi meille pari kieltoa.

 Olen kuitenkin niiinniin tyytyväinen tuohon pieneen korvaeläimeen! Niin hyvällä fiiliksellä ja vauhdilla, lukuunottamatta keskimmäisen radan ajatuskatkosta. Ties mistä sekin johtui? Sitä ei tiedä kuin Martta itse, ja tuskin hän meitä ikinä tiedoillaan viisastaa. 

Muista radoista ei saatu videota kuvaajan teknisten ongelmien takia :D 

Kirsikkana kakun päälle Alma pääsi jälleen Petterin mittatikun alle. Puoli vuottahan sillä on ikää, ja vielä on selkeästi medirajojen sisäpuolella. Nippinappi 42cm. Tässä vaiheessahan sentti tuntuu vähältä, mutta kun kuukauteen ei ole tullut yhtään lisää, joten toivo elää ei luovuteta! :)